Maankäyttö - Elinkeinojen yhteensovittaminen

Maankäytön tulee olla järkevää. Mielestäni Sodankylän alueen eri toimijoilla tulisi pyrkiä tulevaisuudessa vielä parempaan yhteistyöhön - ei pelkästään keskenään, vaan myös rakentaa yhteistyötä ympärillä olevien muiden kuntien ja alueiden kanssa.

Alueen maankäyttäjiä:

• Porotalous
• Maatalous
• Metsätalous
• Kalatalous
• Kaivosteollisuus
• Tuulivoima
• Vesivoima
• Matkailu
• Rakentaminen
• Puolustusvoimat
• Kuntalaiset
• Virkistystoiminta

Kuvan keskellä on hiili kaivostyöläisen kämmenellä. Kaivosteollisuus puhuttaa Sodankylässä. Globaalilla tasolla puhutaan jatkuvasti ilmastonmuutoksesta, vähähiilisyydestä, hiilipäästöistä ja -tavoitteista. Uskon, että koronapandemia saa ihmiset maailmanlaajuisesti ajattelemaan mitä toimintamme saa aikaan. Ilmastonmuutos tai ilmaston lämpeneminen on kuitenkin luonnollista ja väistämätöntä, minkä lisäksi ihminen on sitä nopeuttanut lisääntyneillä päästöillä ilmakehään. Taas ilman kasvihuoneilmiötä, maapallo olisi huomattavasti kylpempi paikka.

Henkilökohtaisesti - muita kuin rajoituksiin ja suosituksiin liittyen - omia tapoja ei tarvinnut paljolti muuttaa korona-aikana, supistin määrässä ja paransin laatua. Oikeastaan korona-aika on antanut lisää intoa omalla alalla toimimiseen. Kaupungeissa alettiin tekemään samaa, mitä harvempaan asutuilla seuduilla on totuttu tekemään tavallisestikin enemmissä määrin. On alettu valmistamaan ruokaa enemmän kotona, vietetty aikaa kotona enemmän muun muassa ompelun, sisustuksen, siivouksen ja ulkoilun parissa. Kiinnostus luontoharrastuksiin on kasvanut. Toivon, että viimein pandempian jälkeen asioissa löydetään kultainen keskitie ja ymmärretään paremmin omien valintojen vaikutukset esimerkiksi ympäristöön. Jälkikasvummekin seuraa meitä hyvin tarkkaavaisesti, miten täällä tulisi tulevaisuudessa toimia.

Mutta itse kaivosteollisuudesta. Sodankylään suunnitellaan Sakatin kaivosta, joka sijaitsisi noin 15 kilometriä Sodankylästä pohjoiseen Sattasen kylän läheisyydessä. Alueella on rikas nikkeli-kupari-platinaryhmän metallien esiintymä sekä muita hyödynnettäviä määriä kultaa, hopeaa ja kobolttia. Kaivos työllistäisi noin 350 henkilöä ja välillisesti lähes 900 henkilöä.

Etenkin kun ymmärtää maailman nykytilanteen ja sen, että maailman elonkehä eli biosfääri ja luonnon monimuotoisuus ovat heikentyneet, tällaiset kaivoskysymykset ovat monimutkaisia vastattavia. Olen suhtautunut Sakatin kaivokseen hieman vaihdellen, neutraalin ja kielteisen välillä - johtuen, että tarvitsen vielä lisää tietoa sekä kaivoslaki ja kaivosvero asiat ovat vielä kesken. Onhan Viiankiaapa myöskin kaksinkertaisesti suojeltu sen monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Kaivos sijaitsisi osittain Viiankiaavan soidensuojelualueella, joka on lisäksi Natura 2000 -aluetta. Sen perinteisiä käyttömuotoja ovat poronhoito, metsästys, marjastus ja virkistyskäyttö.

Kaivoksen tuomat mahdollisuudet painavat toisen puolen vaakakupissa, kuten työllisyys ja palveluiden turvaaminen Sodankylässä. Entäs uuden työvoiman saapuminen ja asettuminen kuntaan veronmaksajiksi ja tulisiko kaksoiskuntalaisuus tulevaisuudessa mahdolliseksi?

Millä mahdollistetaan ja taataan, että kaivoshanke on kestävä? Saadaanko kaivosvero ja kaivoslaki siihen muotoon, että sen voi hyväksyä? Kuka sen loppupeleissä tulee edes päättämään, tuleeko kaivos Sodankylään vai ei? Sen tiedän, että kaivosveron tuotto täytyy tulla suoraan kaivospaikkakunnalle. Kaivoksiin liittyviin lakiasioihin myös Keskusta puolueena pystyy vaikuttamaan eduskuntatasolla.

Minua on mietityttänyt kaivoksessa muun muassa siitä syntyvä pöly ja sen määrä sekä vaikutukset pohja- ja pintavesistöihin. Pölyn mukana haitalliset aineet levittäytyvät ympäristöön, jolloin ne siirtyvät esimerkiksi eläimistä ihmisiin. Pohja- ja pintavedet ovat yhteydessä toisiinsa. Pohjavedet ovat yhteydessä toisiin pohjavesiin ja pintavedet toisiin pintavesiin. Pohjavesiä uhkaavat esimerkiksi jätevedet, teiden suolaus, soiden kuivatus, maankäyttö ja onnettomuudet. Maankäytön muutokset ja rehevöityminen uhkaavat arktisen alueen luonnon monimuotoisuutta. Muutoksia syntyy vesistöjen valuma-alueille ja itse vesistöihin. Sen myötä muutoksia voi syntyä vesieliöiden levinneisyyteen ja runsauteen sekä kalastus ja virkistystoiminta mahdollisuuksiin.

Onko mahdollista, että Viiankiaapa esimerkiksi kuivuu siltikin joiltain osin, mikä tarkoittaisi sitä, että se vaikuttaisi suokasvillisuuteen ja muihin eliölajeihin merkittävästi. Suoalueet ovat myöskin porojen tärkeitä kesälaitumia ja turvetta kerryttävä suo itsessään on tärkeä hiilinielu. Aikoinaan esimerkiksi isovanhempani ovat maksaneet lainojen lyhennyksiä hillarahoilla. Mutta tuolloin ko. tärkeiltä alueilta loppui marjastus soiden ojittamisen myötä. Arvostetaanko ja ajatellaanko sellaisia asioita tarpeeksi nykypäivänä?

Luonnon kantokyky on rajallinen. Jotta hyvän elämän mahdollisuudet voidaan turvata myös tulevaisuudessa, on sopeuduttava luonnon asettamiin uusiutumis- ja kantokyvyn rajoihin. Tämä vaatii vastuunottoa, laajojen kokonaisuuksien hallintaa ja eri ratkaisujen keskinäisten vaikutuksien ymmärtämistä.

Pelkästään sähköautot eivät ole mielestäni maailman pelastus. Suurin saastuttaja maailmassa on liikenne, josta valtaosa (yli puolet) on henkilöautoilua, jo pelkästään Suomessa tai EU:n alueella. Arktiset alueet ovat herkkiä muutoksille ja joutuvat koetukselle muun muassa muualta maailmasta tulevien saasteiden vuoksi maapallon tuulien ja sateiden kierrosta johtuen.

Täältä kaivettavat metallit menisivät maailmalle sähköautojen tuotantoon. Kuparia käytetään sähkölaitteissa erinomaisen sähkönjohtavuuden vuoksi, ja olisi tärkeää liikenteen sähköistymisen suhteen. Yhdessä sähköautossa itsessään on noin 80 kg kuparia ja tavallisessa autossa noin 20 kg. Nikkeliä käytetään pääsääntöisesti ruostumattoman teräksen valmistuksessa (68 %), ja on korvaamaton komponentti litiumakuissa, joiden tarve kasvaa voimakkaasti. Yhteen sähköauton akustoon tarvittaisiin nikkeliä 30 - 110 kg. Kobolttia tarvitaan väriaineena, pinnoitukseen, magneetteihin ja akkuihin. Se on kasvavassa kysynnässä ja yhteen sähköautoon sitä tarvittaisiin 3 - 10 kg. Lisäksi vielä platinaa ja palladiumia tarvitaan katalysaattoreihin, kirurgiaan ja vedyn polttokennoihin.

Täällä kylmissä olosuhteissa sähköautot eivät ole parhaita toimivuudeltaan, mutta muun maailman päästöjen vähentyessä, arktisille alueille tulevien saasteiden määrä voisi vähentyä. Kun vertaillaan autojen päästöjä, tulisi ottaa huomioon sen käytön aikana syntyvät päästöt, kuten yksin autoilusta ja käytettävästä polttoaineesta johtuvat päästöt, mutta myös sen valmistuksessa sekä hävittämisessä syntyvät päästöt. On selvää, että sähköautojen tuottaminen ja hävittäminen on haitallisempaa ympäristölle kuin polttomoottoriauton. Lisäksi päästöt riippuvat vielä siitä, millä energialla sähköauto on ladattu. Uusiutuvaa energiaa halutaan tuottaa nykypäivänä entistä enemmän tuulivoiman avulla.

Tuulivoimalat Suomessakin ovat ennen olleet ulkomuodoltaan pieniä, rakenteiltaan puisia ja niitä on käytetty tilatasolla viljankuivatukseen sekä - jauhatukseen. Nykyään niitä on jopa 300 metriin ulottuvia sähköntuottajia. Tällä hetkellä Sodankylälle riittää energiantuotantoon jo pelkästään vesivoima.

Mielestäni tuulivoiman ei saa haitata ihmisten terveyttä eikä paikallisia elinkeinoja. Tuulivoimaa voidaan edistää ja seurata kuinka teknologia kehittyy niidenkin osalta. On olemassa tutkittua tietoa siitä, että tuulimyllyt karkoittavat porot vasomisalueiltaan. Emät menevät vasomaan kauas pois häiriötekijöiltä ja suojellakseen jälkeläisiään. Tuulivoimat vaikuttavat porojen laidunkiertoon ja kulkureitteihin. Tätä eivät siis paranna metsiin rakennetut tiet. Ne muun muassa pirstovat laidunmaita ja sekoittavat porojen kulkureittejä, joita pitkin porot ovat tottuneet kulkemaan kautta aikojen. Vähiten haittavaikutuksia tuulivoima aiheuttaa porotaloudelle ja ylipäätään luonnolle, jos se sijaitsee jo rakennetussa ympäristössä. Hankkeiden vaikutukset alueen elinkeinoihin täytyy huomioida heti alun alkaen.

Tuulivoimaa voidaan hyödyntää parhaiten tuulisilla merialueilla, joissa vedyntuotanto niiden avulla on myös mahdollista. Vetyautoja kehitetään maailmalla koko ajan. Mutta taas vedyntuotantoa varten pitäisi louhia maasta platinaa ja palladiumia vedyn polttokennoja varten. Kehittyykö teknologia tulevaisuudessa niin, että tuulivoimaloista saataisiin kokonaan kierrätettäviä? Mitkä vaikutukset tuulivoimalla on Lapin ja mukaan lukien Sodankylän matkailuun? Matkailu on erityisen tärkeä elinkeino koko Lapille.

Onko tuulivoima alueellamme todellisuudessa niin tuottoisaa ja kannattavaa? Tuulivoiman pystyttäminen vaatii tapauskohtaista tarkastelua. Melua myöskin syntyy monesta eri lähteestä sekä se luetaan yhdeksi kaikkein laajimmalle levinneistä ympäristöongelmista. Lappi on haluttu matkailukohde nimenomaan sen puhtaan luonnon, kauniiden maisemien ja hiljaisuuden vuoksi.

Yksi mylly olisi toiminnassa pystytyksestä mahdollisesti seuraavat 20 vuotta niin kuin Sakatin kaivoskin. Mutta paikallinen porotalous on säilynyt täällä satojen vuosien ajan sukupolvelta toiselle. Porotalous kaikkinensa toimii mielestäni arktisen alueen - niin kuin myös Sodankylän - hyvänä indikaattorina esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurannassa, elinkeinoa harjoittavien vahvan luontosuhteen vuoksi. Poroelinkeino ajaa tavallaan samalla myös kaikkien muiden ihmisten etua eli on hyvä edunvalvoja myös muille elinkeinoille sekä ihmisille ja kuuluu olennaisesti yhtenä palasena alueen ekosysteemiin. Ilmasto vaikuttaa osaltansa ekosysteemin toimintaan.

Pidän, että asioihin pitää perehtyä perusteellisesti kaikki asiat huomioon ottaen ja ennen kaikkea johtaa asioita tiedolla ja pitkällä tähtäimellä - eikä lyhytkatseisesti ja tarttumalla ensijaisesti siihen vaihtoehtoon mikä on helpoiten tarjolla ja saatavilla. Vaakakupissa painavat monet asiat. Ilmastokysymyksissä on osattava katsoa sekä kauas että lähelle.

Juureni ovat syvällä Sodankylän poronhoidossa, myöskin vienankarjalaisuuteni kautta - perinteisten elinkeinojen puolustajana, haluan ajatella asioita silti hyvin kokonaisvaltaisesti ja kaikki huomioon ottaen, yhteistä etua ajatellen. Kuntaa ei voida kuitenkaan rakentaa minkään yhden elinkeinon varaan. Ympäristön ja alkuperäisten elinkeinojen ei saa kärsiä tulevista päätöksistä ja ne on turvattava mahdollisimman hyvin. On muistettava, että olemme kaikki osa ympäristöä ja todellinen elämän rikkaus piilee puhtaassa ja elävässä ympäristössä. Keskustan ytimessä on ihminen ja eläminen tasapainossa luonnon kanssa. Kehitetään kotikuntaamme kestävästi, jotta täällä olisi jatkossakin tulevilla sukupolvilla hyvä elää.

Uskon, että tulevaisuuden energiantuotanto koostuu monista eri energianlähteistä, kuten biotaloudesta eli huomioiden myös esimerkiksi maa-, metsä- sekä porotalouden uudet innovaatiot sekä yhdistelemällä olemassa olevia prosesseja, raaka-aineita ja sivuvirtoja. Sama koskee myös autoilua eli tarjolla olisi silti vielä erilaisia vaihtoehtoja kuin pelkästään sähköautoilua. Biotaloudella pyritään vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista ja ehkäisemään ekosysteemin köyhtymistä. Voisiko tulevaisuudessa Sodankylässä tai edes joillain alueilla kehittyä muita niin vakaita energiantuotantomuotoja, että riippuvuutta vesivoimasta voitaisiin vähentää tai jopa luopua kokonaan?

Päätöksien tulee pohjautua kestävän kehityksen periaatteisiin ja niissä tulee ottaa huomioon ympäristö, ihminen sekä talous. Kestävä kehitys koostuu ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta sekä kulttuurisesta kestävyydestä.